Er.Ps.K:n sotapäiväkirja Viipurista 15.6.44 - 20.6.44

[Mangrove]

Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste. Erillisen panssarikomppanian SPK XXXX.

[...]
15.6.44

Klo 19,00. Määrättiin III joukkue asemiin Munakukkulalta noin 300 m:n päässä takana olevalle kukkulalle, jossa oli myös muutamia Vickers-vaunuja ja 1 "Klimi". Lisäksi oli kukkulalla Prikaatin I Patl:n komentojan maj. Mikkolan komentopaikka.
[...]

16.6.44

Klo 8.00. Ajettiin kaikki vaunut Munakukkulalle. Samaanaikaan luutn. Sippel meni I Patl:n komentajan maj. Mikkolan puhutteluun, sillä komppania oli määrätty hänen komentoonsa. Komppanianpäällikön tultua täältä n. klo 12.30 ajoivat III joukkueen vaunut edelisenä iltana olleelle kukkulalle, missä vänr. Jusela otti yhteyden maj. Mikkolaan, joka määräsi vaunun 713 ajamaan yhtä vioittunutta T-34-vaunua korjaamolle.

Klo 17.00. Alkoi aivan asemien läheltä kuulua ammuntaa, jolloin myös todettiin vihollisella olevan krh:ä. Vihollinen oli päässyt partioillaan lähelle Perkjärvelle vievää tietä ja häiritä liikennettä sillä. Ilta ja yö kuluivat rauhallisesti, mutta hälytysvalmius oli jatkuva.

17.6.44

Klo 13.30. Aamupäivä kului rauhallisesti huolimatta vihollisen vilkaasta lentotoiminnasta. Tuli tieto, että vihollinen olisi n. 2 km:n päässä olevan lentokentän laidassa, jossa pari meikäläistä joukkuetta viivytti sitä. Hetken kuluttua omat vetäytyivät joukot saapuivat ja miehittivät Munakukkulan sekä sen takana olleen kukkulan.

Klo 13.45. Sai komppanianpäällikkö käskyn, että vaunut vetäytyvät Muolaanjärven itärantaa pitkin Kämärään. Tällöin oli vaunu 705 poltettava, sillä sitä ei saatu liikkeelle. Samoin korjaamolla ollut vaunu 511-19 oli tuhottava kun ei sitä oltu ehditty korjata kuntoon.

Klo 18.30. Saapui komppanian vaunut uuteen majapaikkaan Jyykylään, jonne komppanian huolto jo aikaisemmin oli saapunut vääpeli Pis**en johdolla. Täällä saivat miehet levätä ja käydä saunassa.

18.6.44

Klo 3.00. Kutsuttiin luutn. Sippel puhutteluun, missä yksikkö sai käskyn muuttaa Heinjoen maastoon.
Klo 5.00. Komppanialla herätys ja valmistautuminen siirtoon.
Klo 6.20. Lähtivät vaunut liikkeelle I Patl:n jäljessä.
Klo 8.00. Tulimme Heinjoelle, missä heti majoituimme telttoihin.
Klo 16.00. Lähti komppanianpäällikkö Prikaatin komentajan puhutteluun.
Klo 17.10. Luutn. Sippel palasi puhuttelusta ja ilmoitti, että komppania lähtee puolen tunnin kuluttua liikkeelle suuntana Viipurin itäpuolella oleva Selänkankaantien maasto.
Klo 19.00. Saavuttiin mainittuun paikkaan missä heti majoituttiin telttoihin ja makailtiin (?).
Klo 21.15. Tuli käsky lähteä Viipurin eteläpuolelle Nuoreenkylän (?) maastoon.
Klo 21.40. Lähtö Nuoreelle. Matkan aikana ajoi vaunu 712 ojaan niin pahoin, että oli pyydettävä luutn. Hietaselta "Klimiä" vetämään vaunu ylös.
Klo 23.30. Saapuivat joukkueet Nuoreellle, missä majoituttiin lähitelttoihin.

19.6.-44

Klo 3.00. Saapui Komppanian huolto uuteen majapaikkaan luutnantti Niemisen johdolla.
Klo 5.30. Komppania ryhtyi kunnostamaan vaunuja.
Klo 6.00. Lähti komppanianpäällikkö joukkueenjohtajien kanssa tiedustelemaan Ylä-Sommen ja Nuoreen väliseen maastoon.
Klo 10.00. Palasivat upseerit maastotiedustelusta.

Klo 10.30. Oli komppanianpäällikön puhuttelu upseereille ja vaununjohtajille. Kesken puhuttelua tuli lähetti Prikaatista ilmoittamaan, että komppania lähtee heti Viipuriin Kolikkoinmäelle.

Klo 11.15. Tapahtui lähtö, jolloin pvm. Turpaisen ohjaama vaunu 712 jäi tiensivuun huonojen sivukytkimiensä vuoksi.
Klo 13.00. Saavuimme Kolikkoinmäelle, jossa vaunut ajettiin asemiin, minkä jälkeen oli lepoa. Komppanian huolto saapui myös hieman myöhemmin muun komppanian yhteyteen.
Klo 14.00. Lähti luutnantti Sippel tiedusteluun vänr. Kaahisen kanssa niin sanotulle VKT-linjalle.
Klo 16.00. Oli komppanialla ruokailu maastossa.

Klo 18.00. Palasivat komppanianpäällkkö ja vänr. Kaahinen tiedustelusta. Samalla lähtivät vänr. Samela ja vänr. Holmsström tiedusteluun komppanianpäällikön kanssa. Vänr. Holmsström sai tällöin tehtäväkseen asettua parin vaunun kanssa puolustukseen Karjalan esikaupungin maastoon, missä oli ilmoittauduttava everstiluutnantti Laaksolle. Vänr. Samela taas sai tehtäväkseen kahden vaunun kanssa ajaa Tammisuolle asemiin ja määrättiin ottamaan yhteys maj. Ikoseen.

Klo 23.30. Palasivat luutn. Sippel vänr. Hölmsström ja vänr. Samela tiedustelusta, minkä jälkeen joukkueet lähtivät liikkeille.

20.6.44.

Tämän vuorokauden aikana komppanian kaikki joukkueet joutuivat taisteluun. I joukkue oli tullut perille klo 02.30, jolloin vaunut suoraan ajettiin asemiin molemmat ampumaan päätien suunnassa. Vuorokauden kuluessa vihollinen oli täällä edennyt aivan etumaastoon, mutta ei ryhtynyt hyökkäyksiin.

III joukkue, joka lähti samaan aikaan kuin I joukkuekin, saapui Tammisuolle n. klo 03.30. Vaunuille kaivettiin heti kunnolliset asemat, jolloin saatiin apua jalkaväeltä. Klo 11.30 olivat asemat valmiit ja klo 12.00 tulivat ensimmäiset vetääntyvät joukkomme marssien tietä pitkin linjojemme läpi Juustilan suuntaan. Iltapäivällä klo 14.30 vetääntyivät viimeiset miehemme ja heti tämän jälkeen ilmoitettiin, että vihollinen on tulossa edessä. 1 Josef (?) Stalin 122 p*vaunu ja 4 T-34:ää. Vaunujen tultua n. 70 m:n päähän asemistamme avasi vaunumme 702 tulen niitä vastaan ampuen kaikkiaan 15 hkr:ia, mutta tällöin huomattiin, että eivät nämä saksalaiset erikoisammukset pystyneet läpäisemään vaunujen panssaria. Tämän vuoksi oli vaunu 702 vedettävä asemasta takana olevaan notkoon, sillä vihollisen huomio oli kääntynyt siihen. Vaunua suojaan ajettaessa meni vaikeassa maastossa oikea telaketju pois päältä eikä sitä voitu heti korjata. Vaunun miehistö sekä vaunun 713:n miehistö, joka ei myöskään pystynyt vihollisvaunuja tuhoamaan, liittyivät tällöin jalkaväen avuksi tämän tuhotessa A-p********* ja "Panssarikauhulla" vaunuja.

Tällöin saatiin etummaisena kulkeva JS.122 tuhotuksi muitten heti perääntyessä. Myöhemmin illalla n. klo 21.30 vihollinen uudisti hyökkäyksensä, jolloin 4 T-34-tyyppistä vaunua tuhottiin, muitten vetääntyessä takaisin. Vihollisen jalkaväkeä ei näitten panssarihyökkäysten aikana näkynyt.

Viipurissa olivat aamupäivälä luutnantti Niemisen vaunu ja pvm. Kurikan (?) vaunu ampuneet hautausmaan luona vihollisvaunuja (?), jotka hetkeksi perääntyivät. Tällöin vaunuihin vaihtaessa asemaa haavoittui pvm. Männikkö jalkaan ja vietiin JSP:lle. Luutn. Sippel oli antanut käskyn, että hänen vaununsa 717 perääntyessä myös muut vetäytyvät. Luutn. Niemisen vaunu oli kuitenkin asemissa puoli tuntia kauemmin ja perääntyessä sai luutn. Nieminen maj. Bäckmannilta käskyn jäädä viivyttämään Papulan ja Linnansillalle. Luutn. Niemisen vaunun tullessa Papulan sillalle oli silta poikki ja ylik. Kuparisen vaunu kiinni sillan alla. Vänr. Kukina (?) oli lähtenyt Linnansillalle, jonne myös luutn. Nieminen meni ja vaunujen 714:n ja 712:n miehistöt, sillä nämä vaunut eivät päässeet liikkeelle.

Linnansillalle tullessa sytytettiin tämä heti tuleen ja vaunut saivat eversti Sihvoselta? käskyn viivyttää vihollista oman jv:n vetäytyessä. Vetäytyessään ampui vänr. Kukisen vaunu erään sillan rikki. Sorvalin kivisillalle tullessa ottivat omat rynnäkkövaunut viivytystehtävän vastaan.

[taifun]

hienoa että joku jaksaa kaivaa tätä materiaalia esiin ja vielä naputella sen tänne.anna vain palaa ihan oman jaksamisen rajoissa,lukijoita kyllä riittää.

[Komendantti]

Erinomainen dokumentti tämän osaston johtajan omin sanoin kertomana. Tästä joukosta on kyllä tullut luettua itsekin juuri tuohon Viipurin 20.6. taisteluun liittyen, mutta tällainen henkilökohtaisempi päiväkirjakuvaus näin tiivistetystikin antaa oman häivähdyksen aivan uudenlaisesta kuvakulmasta nähtynä tämän ps-osaston kokemuksista.

Lisää em. osaston toimista tuona samana aikana Viipurissa voi lukaista vaikkapa täältä:
http://www.panssarikilta.fi/Lehti/Panss ... vu_46.html
http://www.lariq.net/blogit/khilou/archives/002904.html

Ltn Stig Sippelin ps-osaston BT-42 -komentovaunu taistelukyvyttömänä Viipurissa 20.6.:


Ltn Sippel kaatui itse tuossa ylläolevassa vaunussa Viipurin kadulla tuona samana kesäkuun 20. päivänä.

[Mangrove]

Tästä joukosta on kyllä tullut luettua itsekin juuri tuohon Viipurin 20.6. taisteluun liittyen, mutta tällainen henkilökohtaisempi päiväkirjakuvaus näin tiivistetystikin antaa oman häivähdyksen aivan uudenlaisesta kuvakulmasta nähtynä tämän ps-osaston kokemuksista.

Henkilökohtaisempi? Kyseessä on siis yksikön virallinen sotapäiväkirja. Ehkä se näyttää henkilökohtaiselta ilman vertailukohdetta. Sotapäiväkirjoilla on yleensä aina useampi kirjoittaja, tässä tapauksessa ainakin kaksi eri käsialaa.

Martti

[Komendantti]

Henkilökohtaisempi? Kyseessä on siis yksikön virallinen sotapäiväkirja. Ehkä se näyttää henkilökohtaiselta ilman vertailukohdetta. Sotapäiväkirjoilla on yleensä aina useampi kirjoittaja, tässä tapauksessa ainakin kaksi eri käsialaa.

Siis: henkilökohtaisempi, kuin vaikkapa historiankirjojen kuvaukset.
Kirjoittajat ovat juuri tuon kyseisen osaston henkilöstöä, eivätkä vuosikausia myöhemmin asioita puntaroineita tutkijoita.
Sitä tarkoitan.
Ja on minulla vertailupohjaa, paljon kun olen em. taistelustakin lukeskellut...
Ja: kaksi eri käsialaa varmastikin, ja varsinkin 20. päivän illasta eteenpäin, kun osaston päällikkö itse oli kaatunut. Ja toiseksekin, kirjoittaja on voinut olla myös esim. päällikön lähetti.

[Juha Tompuri]

lLtn Stig Sippelin ps-osaston BT-42 -komentovaunu taistelukyvyttömänä Viipurissa 20.6.:


Ltn Sippel kaatui itse tuossa ylläolevassa vaunussa Viipurin kadulla tuona samana kesäkuun 20. päivänä.

Sama vaunu, toinen kuvakulma

t: Sven

[taifun]

kuten komendantti asian hyvin muotoili "henkilökohtaisempi" on aivan oikea termi,koskapa historian opuksissa kuitataan ko. juttu kliinisesti .vaunut epäkelpoja kaikki tuhottiin tyyliin

[Komendantti]

Ltn Sippelin viimeisistä hetkistä kirjoitetaan mm. näin:

"Luutnantti Sippelin komentovaunu oli asemissa l��ääninsairaalan luona, kun pää��tien suunnasta l�ähestyi Sotka. Ajaja, kersantti Virtanen, yritti ajaa mutkitellen pois tulen alta, mutta Kannaksenkadulla Virtanen tunsi tornin tä�r�äht�äv�än, jotain lentä�vä�n selkää��ns�ä ja torninluukun kolisevan kauas kadulle. Sotkan 76-millinen kranaatti oli osunut, ja taakseen katsova Virtanen n�äki, että� tornissa olleista oli j�äljell�ä enää�� jalat.
Kersantti Virtanen selvisi omien puolelle. Neuvostojoukkojen ottamissa valokuvissa (em. BT-42 -kuvat) nä�htiin aikanaan Kannaksenkadun ja Eliaankadun risteykseen jää��nyt Sippelin komentovaunun hylky, jonka vetoakseli oli katkennut ja tela l�ähtenyt pää��ltä�.
Luutnantti Sippel ja vaunun lataaja, panssarimies Adiel Sorvisto siunattiin kentä�lle j��ääneinä�."

[JP4]

Sota-arkiston käsikirjastosta löytyy luutnantti Sippelin veljen kokoama tutkimusmateriaali veljensä kuolemasta. Mielenkiintoinen kokonaisuus. Elossa säilynyt vaununajaja esim. vaikeni tapauksesta kokonaan, syystä tai toisesta. En muista yksityiskohtia, mutta jos kiinnostaa niin käsikirjastosta löytyy ko. dokumentaatio.

[jaska]

Vaunujen taisteluarvo oli todella vähäinen ja niiden käyttö tuollaisessa tehtävässä on ollut miehistölle lähes kuolemantuomio.Paremmalla pääaseella vaunuja olisi voinut ehkä käyttää pst vaunuina, mutta nyt ne olivat vain liikkuvia ruumisarkkuja.

[Komendantti]

Vaunujen taisteluarvo oli todella vähäinen....

Kyllä vain, ja jonkin verran jo tästä aiheesta ollaan kirjoiteltu täälläkin.
Esimerkiksi: http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... 258#p39258

[Sturmmann]

17.6.44
Klo 18.30. Saapui komppanian vaunut uuteen majapaikkaan Jyykylään, jonne komppanian huolto jo aikaisemmin oli saapunut vääpeli Pis**en johdolla. Täällä saivat miehet levätä ja käydä saunassa.

Tuo osui silmään, niin että olisikohan kyseessä Lyykylä?

Tämä on hienoa, että on saatu tätä aineistoa tänne.

[Komendantti]

Tuo osui silmään, niin että olisikohan kyseessä Lyykylä?

Kyllä se varmasti on Lyykylä, eli kyseessä pieni kirjoitusvirhe...