Keskustelua perinnekiväärisäännöistä

[J]

Ennen vuotta 45 valmistettu sotilaskivääri ja ei hihnoja kellekkään niin luulisi oliven selkeä sääntö kaikille. Turhaa se on siitä hihnasta kinastella, jätetään kokonaan pois.

[tokarev38]

selventäisi kyllä asiaa huomattavasti jos noin mentäisiin

[jyri.h]

Joo, tuolla saisi varmasti tapettua tuon lajin.

[wikke]

Ennen vuotta 45 valmistettu sotilaskivääri ja ei hihnoja kellekkään niin luulisi oliven selkeä sääntö kaikille. Turhaa se on siitä hihnasta kinastella, jätetään kokonaan pois.

Kaitpa sitä vähän tuosta valmistus ajasta tinkiä voisi, jos kokoonpano kuitenkin alkuperäistä vastaava.

Edit: Tuskin laji siihen remmittömyyteen ainakaan kuolisi, ja jos näin, niin joutaakin...

[jyri.h]

Meinasin tuota valmistusvuosirajausta..

Vai tarkoittiko J suunnitteluvuotta?

[sniperi]

kannatetaan valmistusvuosirajausta!

Ei ole samalla viivalla ase jossa on lotharin piippu vuodelta 2009 kuin vm 1942 tikkakoski.

[turjake]

Eikös -45 jälkeenkin ole tehty M39 kivääreitä, itsekin ostin sellaisen varikkovirityksen.
Jos pitää olla ennen -45 valmistettu niin silloin jää pois kaikki sodanjälkeen kootut,
joita on paljon reserviläisille myyty. Kyllä vähenisi porukka alle puoleen jos näin päätettäisiin.
Säännöissä lukee hienosti 'mallinmukainen' eli alkuperäistä vastaava,
luulisi sen riittävän. Ja jos huolettaa että piippuja vaihdetaan uusiin,
onhan niin voitava tehdä, kuten muillekin osille, kunhan on alkuperäistä vastaava jonka voi
asentaa mallinmukaisuuden kärsimättä.

Mikäli koetaan ongelmaksi se että ampuja kokoaa aseen vimosen päälle kalliista uusista osista
kilpailullista etua saadakseen, voi kilpailun järjestäjä antaa tästä tunnustusta palkitsemalla
ko. henkilön kilpailun hienoimmasta aseesta, palkintona esim. käsilaukku ja terveyssiteitä.
Ehkäpä tämä ohjaisi yleistä moraalia toivottuun suuntaan.

[monni]

Tiettävästi jenkeissä, missä samalla tapaa ammutaan "perinneaseilla" kilpaa. On mm. garand kivääreille tehty tarkat säännöt kuluvien osien suhteen. Jos on aktiivikilpailija voi piipun vaihto kuitenkin tulla eteen, jolloin heillä on määritelty piipusta ainakin profiili. Eli mitään kasakankea ei voi asentaa. Samoin on jotain sääntöjä tukille, tähtäimille ja olettaisin että liipaisimelle. Aivan tarkkaan en ole jaksanut tietoa penkoa. Alla linkki. Meille vähän vieras asia on ampujan nahkatakkien käyttö - mutta toisaalta ymmärrän senkin, koska ilmasto on erilainen. Ei moni täälläkään haluaisi pelkällä t-paidalla ampua sotilaskivääriä.

http://www.youtube.com/watch?v=TeCSYhira6Q

Kyllä kuluvia osia pitää täälläkin pystyä vaihtamaan, ihan sama mikä piipun valmistaja on, mutta siihenhän se sitten menee, että pitäisi olla speksattu piipun profiili ja moni muukin asia.

[sniperi]

SInne kädensijan sisään mahtuu kyllä melkonen kanki...
tosin nykyjään punnitsevat aseet joten tuo hillinnee rautakankimalleja.

Myös raudat irti tukista pitäisi kieltää koska se ei ole alkuperäisen tyypin mukaista.
Aseeseenhan on suunniteltu pistin jota ei voine käyttää raudat irti tukista...ainakaan ilman vaurioita

[HL/A]

Eikös ihmisluonto ole kummallinen; me harrastajat valitamme koko ajan että sivulliset haluavat kieltää harrastuksemme vaikei asia heille millään tavoin kuulu eikä näy. Samalla olemme itse keksimässä kaikenlaisia kieltoja.

Tuo aiemmin ehdotettu ennen 1945 valmistettu ase, ja jota on korjailtu ainoastaan alkuperäisillä osilla olisi mielestäni riittävä.

[jyri.h]

Minkä perkeleen takia pitää vängätä jollain vuosiluvulla jos asetta saa kuitenkin uusia/korjata? Ei uusia alkuperäisiä piippuja löydy kuin helvetillisellä tuurilla, eikä niissä silloin mitään vuosilukua ole, ts. piippu uusimalla menisi kilpailumahdollisuudet kyseisestä aseesta. Mitä porukka oikein hakee tällä vänkäämisellä?
Eikö ketään kiinnosta sekään että puolet varikoilta reserviläisille myydyistä kivääreistä ei mahdu siihen valmistettu ennen -45 määritelmään, vai onko tosiaan niin että kilpailuissa onkin liikaa osallistujia eikä sen takia itse pärjätä?

Sana mallinmukainen riittää aivan hyvin säännöksi, aseiden punnitseminen voisi olla ratkaisu esim paksujen piippujen löytämiseen aseista, mutta onko sekään mikään menestymisen edellytys? Mä olen edelleen sitä mieltä että se ampuja ne kisat voittaa, joka ikinen kerta, eikä ase oli se sitten millainen hyvänsä.

Tällaisena aikana kun valtiovalta ja poliisi yrittävät keinoja kaihtamatta saada meiltä aseita pois jopa lakia rikkomalla, meidän pitäisi vahvistaa rivejämme eikä tällaisella vitun venkoilulla entisestään huonontaa mahdollisuuksia kilpailla, vaarantaa harrastuksen jatkuminen ja porukan yhteishengen huonontaminen. Hävetkää

[tokarev38]

kaluston pitäisi olla kuitenkin suurinpiirtein samalla tasolla.ei mitään huippukankia kivääreihin.vuosilukurajoitus on mielestäni aika huono,useimmilla taitaa olla varikolla kasattu m39.nämähän jäisivät silloin pois listalta.
olisiko mitään jos 28-57 omistavat laittaisivat sen alkuperäisen tukin,silloinhan se olisi taas melkein alkuperäisessä kunnossa? eikä kukaan moittisi asetta.tietysti,jos halutaan saada etua muihin nähden niin silloin tukinvaihto ei ole mahdollinen...
ja vielä,28-57 ei ole minkään sotilaskiväärin mallin mukainen vaan oma mallinsa,rumasti sanottuna eri aseiden osista koottu sekasikiö.

[smokeball]

Kai 28-57 ja muille vastaaville 'viritetyille' voisi olla oma luokkansa. Perinnekiväärin mitoitukset vain pitäisi kirjata ja uuden piipun tulisi olla alkuperäisiä mittoja vastaava.

Ranskalaisilla on sananlasku: "Minulla on isoisäni kirves. Isäni laittoi siihen uuden varren, minä terän."

[Klpro]

Minkä perkeleen takia pitää vängätä jollain vuosiluvulla jos asetta saa kuitenkin uusia/korjata? Ei uusia alkuperäisiä piippuja löydy kuin helvetillisellä tuurilla, eikä niissä silloin mitään vuosilukua ole, ts. piippu uusimalla menisi kilpailumahdollisuudet kyseisestä aseesta. Mitä porukka oikein hakee tällä vänkäämisellä?
Eikö ketään kiinnosta sekään että puolet varikoilta reserviläisille myydyistä kivääreistä ei mahdu siihen valmistettu ennen -45 määritelmään, vai onko tosiaan niin että kilpailuissa onkin liikaa osallistujia eikä sen takia itse pärjätä?

Sana mallinmukainen riittää aivan hyvin säännöksi, aseiden punnitseminen voisi olla ratkaisu esim paksujen piippujen löytämiseen aseista, mutta onko sekään mikään menestymisen edellytys? Mä olen edelleen sitä mieltä että se ampuja ne kisat voittaa, joka ikinen kerta, eikä ase oli se sitten millainen hyvänsä.

Tällaisena aikana kun valtiovalta ja poliisi yrittävät keinoja kaihtamatta saada meiltä aseita pois jopa lakia rikkomalla, meidän pitäisi vahvistaa rivejämme eikä tällaisella vitun venkoilulla entisestään huonontaa mahdollisuuksia kilpailla, vaarantaa harrastuksen jatkuminen ja porukan yhteishengen huonontaminen. Hävetkää

Sanoitpa asian juuri niin kun se minunkin mielestäni on. Perinnekivääriharrastuksesta sain aikoinaan uuden kipinän koko ampumaharrastuksen jatkamiseen. Ja voin sanoa, että edellisen kerran SM-tasolta lopettaessani, päätin että antaa olla, juuri tällaisen samansuuntaisen sääntövääntökeskustelun jälkeen.
Laji oli silloin toinen, keskustelu lähes samalla tasolla.
Todella harmi, että noin hienosta lajista kuin perinnekivääri on taas vääntynyt liki ammattimainen kilpaurheilu ja sama sääntövenkaus, kuin joissakin muissa lajeissa, jotka muutaman vuoden kehityksen jälkeen ovat muuttumassa leikkikentäksi. TIetysti moinen kehitys on normaalia, olipa kyseessä laji kuin lajii, mutta silti, kivaahan tämän pitäisi olla, eikä väittelyä siitä, miksi tuo saa ja minä en..

Ampujat erottuu kisoissa taidoillaan, olipa vehkeet mitä vaan.
Ja hattua nostan niille jotka osaavat ampua juuri esim.perinnekiväärillä. Sen verran on tyhjiä hylsyjä takana, että uskaltaa sanoa joskus kokeilleensa..

[Boreas]

Jotain pitää aina syyttää kun kisoissa tulee takkiin niin että palttoo pöllyää. Ei ole perinnelajit ainoa. Ainoa sallittu kalustohan pitäisi olla aina se, mikä itseltä löytyy. Esimerkiksi tuo piippuasia on yksi mikä ei mahdu järkeen. Se, että piipun voi vaihtaa uuteen profiililtaan samanlaiseen, nimenomaan antaa kaikille mahdollisuuden hankkia ase, joka ei anna tasoitusta piipun takia.

Jos lähtisin edes puolitosissaan kilpaa tuolla omallakin sotasohlolla ampumaan, lähtisi piipunvaihtoon sekin. 300€ uusi Lothar sinistettynä ja asennettuna. Pieni hinta siitä, että osunta on kohdallaan ja piippu on puhdas ilman purkillista Forrestia. Puhumattakaan sitten että lähtisi tuolla rahalla etsimään hyväpiippuista perinnekivääriä..

Harjoitteluun saatavilla oleva aika on ainakin täällä päin niin kortilla, että sitä ei parane tuhlata kaluston kanssa tuskailuun (ase,patruunat yms.) vaan sellaiseen ampumiseen, josta oikeasti on hyötyä.