Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Tälläkin palstalla puhutaan paljon kirpparilöydöistä. Nyt sattui sellainen omallekkin kohdalle. Tänään ostin kuvan kranaatit 5€/kpl. Tai oikeastaan ehkä pelastin jonkun muun räjäyttämästä itseään...
Äkkiä katsoen nämähän näyttivät vaarattomilta. Peräpäästä korkit avattu ( ja hukattu !), sekä sisukset koverrettu pois. Kenties kuitenkin vain valojuovamassa on näin poistettu, sillä näissähän on irroitettavat kärkikartiot, jotka eivät ole ainakaan ihan löysällä. Eli ne pitäisi saada auki, jotta voisi todeta, ovatko nämä tehty vaarattomiksi vai eivät. Kuvassakin näkyvät leimat viittaisivat N-liittoa alkuperämaaksi. Eli kaipaisin näistä teknisiä tietoja, ja räjäytyskuvia ( ettei tarvitse avata palstalle uutta aihetta: N-liittolaisten kranaattien sirpaloituminen )
Leimathan huononikin kuvaa pienentäessä, mutta alemmassa toisen C:n sisällä N65, ja toisen sisällä M. Johdinrenkaassa 43. toisella puolella 3836. Ylemmän leimoina vain numerosarjat, jotka näkynevät kuvassakin.

45mm piiskatykin panssariammuksia. Räjähdyspanos on ollut peräpään pienessä ontelossa ja varustettu pohjasytyttimellä. Kärkiosa on vain kiinniniipattu ballistinen kärki ( itse ammuksen kärki on varsin tylppä ). Eli jos rikot kärkiosan ( tuskin irtoaa muuten ) niin sen sisällä ei ole mitään ).

Kyseessä taitaa tosiaan olla neuvostoliittolaisissa 45 mm M1932, M1937 ja M1942-PST-tykeissä sekä mm. 45 mm 20K M1932-panssarivaunukanuunoissa käytetty panssarikranaatti mallia BR-240.

Voitaneen sanoa että jos perässä olevassa ontelossa ei ole mitään, kranaatti on vaaraton, sillä muualla räjähdysainetta ei ole.

Ammuksen rungon tylppä kärki parantaa läpäisytehoa ja vähentää kimpoamisen todennäköisyyttä loivilla iskukulmilla, mutta huonontaa läpäisyä jyrkillä kulmilla.

Kiitos taas teille tietäjille. Voin siis pitää näitä aarteita jatkossakin tyynyni alla turvallisin mielin myös raskaasti nukkuessa.
Ehkäpä on sitten vaan hyvä, että ne peräpään "korkit" on hukattu avattaessa.
Onko näissä peräpäästään räjähtävissä panssarikranaateissa ollut ideana kiihdyttää umpiteräksisen keulapään vauhtia räjähdyspaineella ? Jos on, niin onko kellään tietoa, minkälainen lisävauhti/ läpäisyn lisäys siten saatiin syntymään ?

Korpisoturi wrote:Onko näissä peräpäästään räjähtävissä panssarikranaateissa ollut ideana kiihdyttää umpiteräksisen keulapään vauhtia räjähdyspaineella ?

Ei ole ollut.

Panssarikranaatin läpäisyteho perustuu ammuksen iskuenergiaan. Läpäisy siis tapahtuu yhtä tehokkaasti tai tehottomasti riippumatta siitä, onko kranaatissa r-ainetta vai ei. Räjähdysainelatauksella on merkitystä vasta sen jälkeen kun läpäisy on tapahtunut. Jos kranaatti ja sytytin säilyvät panssarin läpi tunkeutuessaan niin ehjänä, että räjähdyspanos toimii, muodostuu kranaatin räjähtäessä luonnollisesti sirpaleita, jotka tekevät tuhojaan vaunun sisällä.

Panssarikranaateissa on siksi vähän r-ainetta, ja sen sijoituspaikkana on kranaatin perä, että se ei heikentäisi kranaatin rakennetta. Ohutkuorisempia panssarikranaatteja on ainakin aiemmin nimitetty puolipanssarikranaateiksi. Niiden räjähdysainelataus on suhteellisesti suurempi, mutta läpäisyteho heikompi.

Aijjaa... . Niinpä tietysti . Nämähän ovat 30-luvun tavaraa. Silloinhan vaunut olivat vielä lähes peltipurkkeja, joten panssarin läpi tunkeva ammus ei kai sitten aiheuttanut siinä määrin panssarista irtoilevia metallimuruja, että sirpalevaikutusta olisi saatu riittävästi syntymään. Eli myös kranaatti siis piti pyrkiä räjäyttämään vaunun sisällä. Oikaiskaa taas, jos olen väärässä, mutta eikös sopivan panssarista sisäpuolelta irtoa kohtuullisesti sirpaleita, vaikka siihen iskeytyvä ammus ei edes kunnolla läpäisisi panssaria. Siis ammus tai sen keerna vain "kurkkaa" sisälle tehden "patin" panssarin sisäpintaan. Tästä "patista" sitten murtuu pieniä palasia sirpaleiksi, jotka iloisesti tanssahtelevat vaunun sisätiloissa edestakaisin... Eikös PST-kiväärien ideakin ollut jotain tähän suuntaan...? Vaimitensenytoikeinolikaan...

Tämän ammuksen pienellä räjähdysainemäärällä tuskin kovin huomattavaa lisäsirpalevaikutusta saadaan aikaan. Räjähdyspanoksen tarkoitus lienee lähinnä ollut helpottaa osuman havaitsemista

HL/A wrote:Tämän ammuksen pienellä räjähdysainemäärällä tuskin kovin huomattavaa lisäsirpalevaikutusta saadaan aikaan. Räjähdyspanoksen tarkoitus lienee lähinnä ollut helpottaa osuman havaitsemista

Kyllä tuosta kranaatista tulee ainakin muutama kymmenen sirpaletta.

Jokaiselle, joka epäilee sirpalevaikutusta, voin suositella seuraavaa koetta: 1. Poraa metallisylinteriin reikä, laita reikään 20 g vähintään TNT:n tehoista r-ainetta ja nalli, sulje reikä hitsaamalla siihen pultti. 2. Mene maakellariin istumaan ja räjäytä lataus metrin päässä itsestäsi.

Kyllä tuollaisessa pannsarikranaatissa voimaa on, räjäytimme kerran tuollaisen 50 mm Pak 38 kranun hiekkakuopassa, ja ammus hajosi todella pieniin sirpaleisiin.Sytyttimen hidastushan tuossa on ratkaiseva tekijä.Harmi kun siihen aikaan ei ollut näitä digikameroita olisi saanut mukavia kuvia näytille.

Nitro wrote:Kyllä tuollaisessa pannsarikranaatissa voimaa on, räjäytimme kerran tuollaisen 50 mm Pak 38 kranun hiekkakuopassa, ja ammus hajosi todella pieniin sirpaleisiin.Sytyttimen hidastushan tuossa on ratkaiseva tekijä.Harmi kun siihen aikaan ei ollut näitä digikameroita olisi saanut mukavia kuvia näytille.

Jäikö muuten tuosta 5-senttisen Pakin PS-kranaatista mitään yksittäistä isompaa osaa, esim. kärkeä, jäljelle, vai hajosiko se kauttaaltaa pieniksi sirpaleiksi miltei sirpalekranaatin tapaan?

Kärkiosa jäi ehjäksi, mutta perä sirpaloitui tuota räjähdysaine ontelon pohjaa myöten, ympäriinsä
Pohjasytytintä ei tuossa ollut,vaan homma hoidettiin tulilangalla ja nallilla.Oli muuten kimakka kajaus.

Alemmassa kuvassa saksalaisen 5 cm panssarikranaatin tuottamat sirpaleet. Lukumäärä lienee nelisenkymmentä.

RT:n teknisen käsikirjan mukaan sirpaloituminen on tapahtuma, joka on vaikeasti hallittavissa matemaattisesti.. Kuten edellä todettiin, kokeilemalla tämä on selvitettävä - menetelmästä voidaan vääntää...

Ammuskuoren sirpaloitumiseen vaikuttavat seuraavat tekijät:
- räjähdysaineen laatu ja määrä
- ammustäytteen sytytyksen ohjelmointi
- räjähdysainekappaleen halkaisijasuhde
- kuoriaineen ominaisuudet
- ammuskuoren muotosuureet sekä
- esisirpalointi

Sirpaleet jaetaan eri kokoluokkiin, esim:
0,25 - 0,5 grammaa
0,5 - 1
1 - 2
2 - 4
4 - 8
8 - 16
16 - 32
32 - 64
64 - 128
128 - 256
Pienimpiä tulee eniten, ammuskoosta riippuen ei isoimpia tule lainkaan.
alle 0,25 grammaisia ei lasketa..

Canet tiivistikin tuo homman,tuollaisia LV:n kuvan näköisiä kappaleita siitä Pak50 kranustakin jäi,mitä hiekanseasta löydettiin.Pentriitti on terhakka r-aine.